Dual Income Tax

14,000,000 Leading Edge Experts on the ideXlab platform

Scan Science and Technology

Contact Leading Edge Experts & Companies

Scan Science and Technology

Contact Leading Edge Experts & Companies

The Experts below are selected from a list of 1683 Experts worldwide ranked by ideXlab platform

Matikka Tuomas - One of the best experts on this subject based on the ideXlab platform.

  • Business owners and Income-shifting: evidence from Finland
    Springer Verlag, 2016
    Co-Authors: Harju Jarkko, Matikka Tuomas
    Abstract:

    This study examines Income-shifting between Tax bases among the owners of privately held businesses. The Dual Income Tax system in Finland offers noticeable incentives for Income-shifting between wages and dividends for business owners. The dividend Tax reform of 2005 enables us to study how this particular form of Tax avoidance reacts to an exogenous change in Tax rates. Our results support highly active Income-shifting behavior. We find that the Income-shifting effect is homogeneous across different owners and firms. However, we find that the size of the Tax incentive affects the size of the response, suggesting that costs related to Income-shifting are important.peerReviewe

  • Esseitä tuloverotuksen käyttäytymisvaikutuksista
    Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, 2014
    Co-Authors: Matikka Tuomas
    Abstract:

    Tämä väitöskirja sisältää johdantoluvun ja neljä itsenäistä empiiristä artikkelia verotuksen vaikutuksesta yksilöiden käyttäytymiseen. Johdantoluku esittelee verotuksen taloudellista tehokkuutta käsittelevää teoreettista kirjallisuutta. Lisäksi johdantoluvussa esitellään keskeisimmät empiiriset tulokset tuloverotuksen käyttäytymisvaikutuksista. Väitöskirjan kaksi ensimmäistä artikkelia käsittelevät yrittäjien käyttäytymisvaikutuksia. Ensimmäisessä artikkelissa tarkastellaan yrittäjien tulonmuuntoa. Verokannustimista johtuva tulonmuunto vähentää verotuloja sekä heikentää verotuksen taloudellista tehokkuutta. Tutkimuksessa tarkastellaan vuoden 2005 yritys- ja osinkoverouudistuksen vaikutuksia. Uudistus kannusti listaamattomien osakeyhtiöiden omistajia maksamaan itselleen mieluummin palkkaa kuin nostamaan osinkoja. Tulosten perusteella verokannustimien muutos vaikutti selvästi omistajien käyttäytymiseen, ja tulonmuuntoaktiivisuus oli hyvin samanlaista eri omistajaryhmissä ja erilaisissa yhtiöissä. Lisäksi havaitaan, että verokannustimen koko vaikutti tulonmuuntoon palkka- ja osinkotulojen välillä. Toisessa artikkelissa erotellaan tuloverotuksen aiheuttamat reaaliset käyttäytymisvaikutukset tulonmuunnon aiheuttamista vaikutuksista. Aikaisempien tutkimusten perusteella verotus vaikuttaa selvästi yrittäjien käyttäytymiseen. On kuitenkin epäselvää, kuinka suuri osuus kokonaisvaikutuksesta aiheutuu reaalitaloudellisista päätöksistä ja kuinka suuri osa verosuunnittelusta. Erilaisten käyttäytymisvaikutusten erottelu on tärkeää, sillä erilaiset tavat reagoida verokannustimiin vaikuttavat arvioihin verotuksen taloudellisesta tehokkuudesta. Artikkelissa tutkitaan listaamattomien osakeyhtiöiden omistajien käyttäytymistä Suomessa. Tulosten perusteella yli kaksi kolmasosaa verotuksen aiheuttamasta käyttäytymisvaikutuksesta on selitettävissä tulonmuunnolla. Huomattava tulonmuuntovaikutus pienentää merkittävästi arviota verotuksen aiheuttamasta taloudellisesta tehokkuustappiosta. Kolmannessa artikkelissa tutkitaan verotettavan tulon joustoa Suomessa. Verotettavan tulon jousto mittaa sitä, kuinka monta prosenttia veropohja muuttuu, kun yhdestä lisäeurosta käteen jäävä osuus muuttuu yhden prosentin. Verotettavan tulon jouston avulla voidaan kokonaisvaltaisesti arvioida tuloverotuksen aiheuttamaa tehokkuustappiota. Korkeampi tuloveroaste voi esimerkiksi vähentää tehtyjä työtunteja sekä lisätä verosuunnittelua. Verotettavan tulon jousto huomioi eri kanavat, joilla tuloveroihin voidaan reagoida. Tutkimuksessa hyödynnetään kunnallisverotuksessa tapahtuneita muutoksia. Kunnallisverotus tarjoaa hyvän vertailuasetelman erilaisten henkilöiden välille, sillä kunnallisveroprosentti ei riipu henkilön tuloista. Lisäksi kunnallisveroprosentin muutokset muuttavat veroasteita kaikissa tuloluokissa. Tulosten perusteella verotettavan tulon jousto on Suomessa keskimäärin 0,27. Tuloveroprosentin vaikutus veropohjan kokoon on tilastollisesti merkitsevä, mutta tuloverotuksen aiheuttama taloudellinen tehokkuustappio on kuitenkin maltillinen. Tulokset antavat myös viitteitä siitä, että työtunnit ja tuntipalkka reagoivat heikommin veroasteen muutoksiin kuin epäsäännölliset tulot, kuten luontoisedut ja verovähennysten määrä. Neljännessä artikkelissa tarkastellaan käyttäytymisvaikutuksiin tai niiden puuttumiseen vaikuttavia tekijöitä. Viimeaikaisen tutkimuskirjallisuuden perusteella käyttäytymisvaikutuksiin liittyvät kitkatekijät, kuten jäykät työmarkkinat sekä epätietoisuus verosäännöistä ja -kannustimista, heikentävät veronmaksajien reagointia verokannustimiin. On kuitenkin edelleen epäselvää, miten erityyppiset kitkatekijät selittävät havaittua käyttäytymistä, ja miten erilaiset tekijät vaikuttavat havaitun käyttäytymisvaikutuksen kokoon ja muotoon. Tutkimuksessa vertaillaan erilaisten verokannustimien vaikutusta samankaltaisten tai samojen henkilöiden käyttäytymiseen. Tutkimuksessa hyödynnetään paikallista ja tulojakauman muotoon perustuvaa estimointimenetelmää (nk. bunching -menetelmä). Menetelmällä saadaan luotettavaa ja vertailukelpoista evidenssiä verokannustimien käyttäytymisvaikutuksista. Tulosten perusteella kitkatekijät vaikuttavat merkittävästi veronmaksajien käyttäytymiseen. Veronmaksajat eivät reagoi pieniin kannustimiin, mutta jos verokannustimet ovat merkittäviä sekä selkeitä ja helppo ymmärtää, niin käyttäytymisvaikutuksia havaitaan. Lisäksi havaitaan, että työmarkkinoihin liittyvät kitkatekijät heikentävät keskimääräisiä käyttäytymisvaikutuksia vaikka verokannustimet olisivat merkittäviäkin.This dissertation consists of an introductory chapter and four empirical essays on behavioral responses to Income Tax incentives. The introductory chapter presents the conceptual background of the welfare analysis of Income Taxation, highlighting the crucial roles of behavioral elasticities and the structure of the behavioral response. In addition, I present an overview of recent empirical literature on behavioral responses to Income Taxes. The first essay studies the extent and significance of Income-shifting behavior among the owners of privately held corporations in Finland. The Dual Income Tax system in Finland offers considerable incentives and opportunities for Income-shifting between wages and dividends for business owners. Extensive panel data at both the owner and firm level together with Finland's dividend Tax reform of 2005 enable us to credibly analyze the empirical significance of Income-shifting. The results show that Income-shifting is evident. The Income-shifting response is homogenous across different owners and firms. However, the size of the Income-shifting incentive affects the extent of Income-shifting activity, indicating that the costs of Income-shifting are non-negligible. The second essay focuses on distinguishing between real responses and Income-shifting. Previous literature shows that Income Taxes affect the behavior of high-Income earners and business owners. However, it is still unclear how much of the response is caused by real economic activity (labor supply, effort etc.), and how much is due to Income-shifting and other Tax-planning activities. This distinction is important because it can greatly affect the welfare implications. We build a model that formalizes the analysis of the elasticity of Taxable Income under Income-shifting possibilities. We show that Income-shifting accounts for over two thirds of the overall behavioral response among the owners of privately held corporations in Finland. This considerable Income-shifting response halves the marginal excess burden of Income Taxes among Finnish business owners, compared to the traditional framework where the overall behavioral response determines the welfare loss. The third essay studies the elasticity of Taxable Income (ETI) in Finland. To identify the average ETI, I use changes in flat municipal Income Tax rates as an instrument for changes in the overall marginal Tax rates. This instrument is not a function of indiviDual Income, which is the basis for an exogenous Tax rate instrument. In general, instruments based on predicted Tax rate changes as used in many previous studies do not have this feature. In addition, I estimate behavioral responses for the subcomponents of Taxable Income, such as working hours, fringe benefits and Tax deductions. This structure of the overall ETI has rarely been studied in previous literature. My preferred estimate of ETI in Finland is 0.27, which indicates moderate but non-negligible welfare effects. The subcomponent analysis suggests that working hours and wage rates respond less than Tax deductions and irregular forms of compensation such as fringe benefits. This implies that the overall behavioral response is not driven by changes in deep indiviDual utility arguments, such as the opportunity cost of working. The fourth essay analyzes the role of different frictions in explaining different behavioral responses to similar Tax incentives. Recent literature shows that optimization frictions attenuate behavioral responses to Tax incentives, compared to the underlying long-run structural elasticity. However, the literature has not addressed the role of different frictions in explaining heterogeneous responses to Tax incentives. To study this issue, we analyze to what extent and in what manner Taxpayers respond to different Tax incentives. We compare the behavioral effects induced by different Tax and transfer incentives and institutions within similar or even the same indiviDuals in Finland. We use a local estimation approach and the bunching method in order to produce clear and comparable evidence. We find that Taxpayers do not respond at all to small changes in Tax incentives, but do respond to large and salient incentives. Moreover, the patterns of response indicate that some Taxpayers are unable to respond even to large incentives, and some are unaware of the Tax incentives

  • Essays on behavioral responses to Income Taxes
    Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, 2014
    Co-Authors: Matikka Tuomas
    Abstract:

    This dissertation consists of an introductory chapter and four empirical essays on behavioral responses to Income Tax incentives. The introductory chapter presents the conceptual background of the welfare analysis of Income Taxation, highlighting the crucial roles of behavioral elasticities and the structure of the behavioral response. In addition, I present an overview of recent empirical literature on behavioral responses to Income Taxes. The first essay studies the extent and significance of Income-shifting behavior among the owners of privately held corporations in Finland. The Dual Income Tax system in Finland offers considerable incentives and opportunities for Income-shifting between wages and dividends for business owners. Extensive panel data at both the owner and firm level together with Finland's dividend Tax reform of 2005 enable us to credibly analyze the empirical significance of Income-shifting. The results show that Incomeshifting is evident. The Income-shifting response is homogenous across different owners and firms. However, the size of the Income-shifting incentive affects the extent of Income-shifting activity, indicating that the costs of Income-shifting are non-negligible. The second essay focuses on distinguishing between real responses and Incomeshifting. Previous literature shows that Income Taxes affect the behavior of high-Income earners and business owners. However, it is still unclear how much of the response is caused by real economic activity (labor supply, effort etc.), and how much is due to Income-shifting and other Tax-planning activities. This distinction is important because it can greatly affect the welfare implications. We build a model that formalizes the analysis of the elasticity of Taxable Income under Income-shifting possibilities. We show that Income-shifting accounts for over two thirds of the overall behavioral response among the owners of privately held corporations in Finland. This considerable Incomeshifting response halves the marginal excess burden of Income Taxes among Finnish business owners, compared to the traditional framework where the overall behavioral response determines the welfare loss. The third essay studies the elasticity of Taxable Income (ETI) in Finland. To identify the average ETI, I use changes in flat municipal Income Tax rates as an instrument for changes in the overall marginal Tax rates. This instrument is not a function of indiviDual Income, which is the basis for an exogenous Tax rate instrument. In general, instruments based on predicted Tax rate changes as used in many previous studies do not have this feature. In addition, I estimate behavioral responses for the subcomponents of Taxable Income, such as working hours, fringe benefits and Tax deductions. This structure of the overall ETI has rarely been studied in previous literature. My preferred estimate of ETI in Finland is 0.27, which indicates moderate but non-negligible welfare effects. The subcomponent analysis suggests that working hours and wage rates respond less than Tax deductions and irregular forms of compensation such as fringe benefits. This implies that the overall behavioral response is not driven by changes in deep indiviDual utility arguments, such as the opportunity cost of working. The fourth essay analyzes the role of different frictions in explaining different behavioral responses to similar Tax incentives. Recent literature shows that optimization frictions attenuate behavioral responses to Tax incentives, compared to the underlying long-run structural elasticity. However, the literature has not addressed the role of different frictions in explaining heterogeneous responses to Tax incentives. To study this issue, we analyze to what extent and in what manner Taxpayers respond to different Tax incentives. We compare the behavioral effects induced by different Tax and transfer incentives and institutions within similar or even the same indiviDuals in Finland. We use a local estimation approach and the bunching method in order to produce clear and comparable evidence. We find that Taxpayers do not respond at all to small changes in Tax incentives, but do respond to large and salient incentives. Moreover, the patterns of response indicate that some Taxpayers are unable to respond even to large incentives, and some are unaware of the Tax incentives.Tämä väitöskirja sisältää johdantoluvun ja neljä itsenäistä empiiristä artikkelia verotuksen vaikutuksesta yksilöiden käyttäytymiseen. Johdantoluku esittelee verotuksen taloudellista tehokkuutta käsittelevää teoreettista kirjallisuutta. Lisäksi johdantoluvussa esitellään keskeisimmät empiiriset tulokset tuloverotuksen käyttäytymisvaikutuksista. Väitöskirjan kaksi ensimmäistä artikkelia käsittelevät yrittäjien käyttäytymisvaikutuksia. Ensimmäisessä artikkelissa tarkastellaan yrittäjien tulonmuuntoa. Verokannustimista johtuva tulonmuunto vähentää verotuloja sekä heikentää verotuksen taloudellista tehokkuutta. Tutkimuksessa tarkastellaan vuoden 2005 yritys- ja osinkoverouudistuksen vaikutuksia. Uudistus kannusti listaamattomien osakeyhtiöiden omistajia maksamaan itselleen mieluummin palkkaa kuin nostamaan osinkoja. Tulosten perusteella verokannustimien muutos vaikutti selvästi omistajien käyttäytymiseen, ja tulonmuuntoaktiivisuus oli hyvin samanlaista eri omistajaryhmissä ja erilaisissa yhtiöissä. Lisäksi havaitaan, että verokannustimen koko vaikutti tulonmuuntoon palkka- ja osinkotulojen välillä. Toisessa artikkelissa erotellaan tuloverotuksen aiheuttamat reaaliset käyttäytymisvaikutukset tulonmuunnon aiheuttamista vaikutuksista. Aikaisempien tutkimusten perusteella verotus vaikuttaa selvästi yrittäjien käyttäytymiseen. On kuitenkin epäselvää, kuinka suuri osuus kokonaisvaikutuksesta aiheutuu reaalitaloudellisista päätöksistä ja kuinka suuri osa verosuunnittelusta. Erilaisten käyttäytymisvaikutusten erottelu on tärkeää, sillä erilaiset tavat reagoida verokannustimiin vaikuttavat arvioihin verotuksen taloudellisesta tehokkuudesta. Artikkelissa tutkitaan listaamattomien osakeyhtiöiden omistajien käyttäytymistä Suomessa. Tulosten perusteella yli kaksi kolmasosaa verotuksen aiheuttamasta käyttäytymisvaikutuksesta on selitettävissä tulonmuunnolla. Huomattava tulonmuuntovaikutus pienentää merkittävästi arviota verotuksen aiheuttamasta taloudellisesta tehokkuustappiosta. Kolmannessa artikkelissa tutkitaan verotettavan tulon joustoa Suomessa. Verotettavan tulon jousto mittaa sitä, kuinka monta prosenttia veropohja muuttuu, kun yhdestä lisäeurosta käteen jäävä osuus muuttuu yhden prosentin. Verotettavan tulon jouston avulla voidaan kokonaisvaltaisesti arvioida tuloverotuksen aiheuttamaa tehokkuustappiota. Korkeampi tuloveroaste voi esimerkiksi vähentää tehtyjä työtunteja sekä lisätä verosuunnittelua. Verotettavan tulon jousto huomioi eri kanavat, joilla tuloveroihin voidaan reagoida. Tutkimuksessa hyödynnetään kunnallisverotuksessa tapahtuneita muutoksia. Kunnallisverotus tarjoaa hyvän vertailuasetelman erilaisten henkilöiden välille, sillä kunnallisveroprosentti ei riipu henkilön tuloista. Lisäksi kunnallisveroprosentin muutokset muuttavat veroasteita kaikissa tuloluokissa. Tulosten perusteella verotettavan tulon jousto on Suomessa keskimäärin 0,27. Tuloveroprosentin vaikutus veropohjan kokoon on tilastollisesti merkitsevä, mutta tuloverotuksen aiheuttama taloudellinen tehokkuustappio on kuitenkin maltillinen. Tulokset antavat myös viitteitä siitä, että työtunnit ja tuntipalkka reagoivat heikommin veroasteen muutoksiin kuin epäsäännölliset tulot, kuten luontoisedut ja verovähennysten määrä. Neljännessä artikkelissa tarkastellaan käyttäytymisvaikutuksiin tai niiden puuttumiseen vaikuttavia tekijöitä. Viimeaikaisen tutkimuskirjallisuuden perusteella käyttäytymisvaikutuksiin liittyvät kitkatekijät, kuten jäykät työmarkkinat sekä epätietoisuus verosäännöistä ja -kannustimista, heikentävät veronmaksajien reagointia verokannustimiin. On kuitenkin edelleen epäselvää, miten erityyppiset kitkatekijät selittävät havaittua käyttäytymistä, ja miten erilaiset tekijät vaikuttavat havaitun käyttäytymisvaikutuksen kokoon ja muotoon. Tutkimuksessa vertaillaan erilaisten verokannustimien vaikutusta samankaltaisten tai samojen henkilöiden käyttäytymiseen. Tutkimuksessa hyödynnetään paikallista ja tulojakauman muotoon perustuvaa estimointimenetelmää (nk. bunching -menetelmä). Menetelmällä saadaan luotettavaa ja vertailukelpoista evidenssiä verokannustimien käyttäytymisvaikutuksista. Tulosten perusteella kitkatekijät vaikuttavat merkittävästi veronmaksajien käyttäytymiseen. Veronmaksajat eivät reagoi pieniin kannustimiin, mutta jos verokannustimet ovat merkittäviä sekä selkeitä ja helppo ymmärtää, niin käyttäytymisvaikutuksia havaitaan. Lisäksi havaitaan, että työmarkkinoihin liittyvät kitkatekijät heikentävät keskimääräisiä käyttäytymisvaikutuksia vaikka verokannustimet olisivat merkittäviäkin

  • Entrepreneurs and Income-shifting: Empirical evidence from a Finnish Tax reform
    Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, 2013
    Co-Authors: Harju Jarkko, Matikka Tuomas
    Abstract:

    This study examines the extent of direct Tax avoidance through Income-shifting between wages and dividends, and approximates the deadweight loss due to this behavior for the owners of privately held corporations. The Dual Income Tax system in Finland offers noticeable incentives for Income-shifting. The extensive dividend Tax reform of 2005 enables us to study how this particular form of Tax avoidance reacts to an exogenous change in Tax rates. Our results support highly active Income-shifting, and the apparent Tax avoidance behavior has considerable welfare effects. We also find evidence that costs related to Income-shifting behavior affect the effectiveness of Taxation.Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yrittäjien tulonmuunnon aktiivisuutta. Suomessa voimassa oleva eriytetty tuloverojärjestelmä kannustaa tulojensiirtämiseen ansiotulojen ja pääomatulojen välillä. Tämä tulonmuuntokannustin on erityisen merkittävä listaamattomien osakeyhtiöiden omistajille, jotka voivat nostaa tuloa yrityksestään sekä palkkana että osinkona. Tutkimuksessa hyödynnetään vuoden 2005 osinkoverouudistusta, joka keskimäärin lisäsi omistajien kannustimia maksaa enemmän palkkaa suhteessa osinkoihin. Tulonmuuntoa mitataan tarkastelemalla miten verotuksellisesti optimaalisen palkan osuuden muutos vaikuttaa yrittäjän nostaman palkan määrään. Tulosten perusteella verouudistus vaikutti selvästi tulokombinaation valintaan. Yhden euron muutos vero-optimaalisessa palkassa johtaa keskimäärin 66 sentin muutokseen havaitussa palkassa. Tulonmuuntoaktiivisuus on suhteellisen samanlaista eri omistajaryhmissä ja erilaisissa yhtiöissä. Lisäksi kustannukset ja hyödyt tulojen muuntamisesta vaikuttavat havaittuun käyttäytymiseen. Tulonmuunto on tärkeä ottaa huomioon, kun verojärjestelmää suunnitellaan ja verotuottoja arvioidaan. Tulonmuunto vaikuttaa verotuloihin ja heikentää verojärjestelmän taloudellista tehokkuutta. Tulosten perusteella tulonmuuntoa ja sen haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää kahdella tavalla: kaventamalla palkka- ja osinkotuloverojen välistä eroa sekä vaikuttamalla lainsäädännöllisesti osinko- ja palkkatulojen määräytymisperusteisiin. Asiasanat: Tulonmuunto, yrittäjät, eriytetty tuloverotu

Tejada Oriol - One of the best experts on this subject based on the ideXlab platform.

  • A theoretical and practical study on linear reforms of Dual Taxes
    Xarxa de Referència en Economia Aplicada (XREAP), 2021
    Co-Authors: Calonge Samuel, Tejada Oriol, Xarxa De Referència En Economia Aplicada
    Abstract:

    We extend the linear reforms introduced by Pf¨ahler (1984) to the case of Dual Taxes. We study the relative effect that linear Dual Tax cuts have on the inequality of Income distribution -a symmetrical study can be made for Dual linear Tax hikes-. We also introduce measures of the degree of progressivity for Dual Taxes and show that they can be connected to the Lorenz dominance criterion. Additionally, we study the Tax liability elasticity of each of the reforms proposed. Finally, by means of a microsimulation model and a considerably large data set of Taxpayers drawn from 2004 Spanish Income Tax Return population, 1) we compare different yield-equivalent Tax cuts applied to the Spanish Dual Income Tax and 2) we investigate how much Income redistribution the Dual Tax reform (Act '35/2006') introduced with respect to the previous Tax

  • A theoretical and practical study on linear reforms of Dual Taxes
    Universitat de Barcelona. Facultat d'Economia i Empresa, 2013
    Co-Authors: Calonge Ramírez Samuel, Tejada Oriol
    Abstract:

    [cat] En aquest treball extenem les reformes lineals introduïdes per Pfähler (1984) al cas d’impostos Duals. Estudiem l’efecte relatiu que els retalls lineals Duals d’un impost Dual tenen sobre la distribució de la desigualtat -es pot fer un estudi simètric per al cas d’augments d’impostos-. Tambe introduïm mesures del grau de progressivitat d’impostos Duals i mostrem que estan connectades amb el criteri de dominació de Lorenz. Addicionalment, estudiem l’elasticitat de la càrrega fiscal de cadascuna de les reformes proposades. Finalment, gràcies a un model de microsimulació i una gran base de dades que conté informació sobre l’IRPF espanyol de l’any 2004, 1) comparem l’efecte que diferents reformes tindrien sobre l’impost Dual espanyol i 2) estudiem quina redistribució de la riquesa va suposar la reforma Dual de l’IRPF (Llei ’35/2006’) respecte l’anterior impost.[eng] We extend the linear reforms introduced by Pfähler (1984) to the case of Dual Taxes. We study the relative effect that linear Dual Tax cuts have on the inequality of Income distribution -a symmetrical study can be made for Dual linear Tax hikes-. We also introduce measures of the degree of progressivity for Dual Taxes and show that they can be connected to the Lorenz dominance criterion. Additionally, we study the Tax liability elasticity of each of the reforms proposed. Finally, by means of a microsimulation model and a considerably large data set of Taxpayers drawn from 2004 Spanish Income Tax Return population, 1) we compare different yield-equivalent Tax cuts applied to the Spanish Dual Income Tax and 2) we investigate how much Income redistribution the Dual Tax reform (Act ‘35/2006’) introduced with respect to the previous Tax

Doina Maria Radulescu - One of the best experts on this subject based on the ideXlab platform.

Ellingsen, Sebastian Thomas Kristian - One of the best experts on this subject based on the ideXlab platform.

  • A theoretical and empirical analysis of the impact of Dual Income Taxation on economic growth
    2014
    Co-Authors: Ellingsen, Sebastian Thomas Kristian
    Abstract:

    Tax systems distort economic behavior in ways that matter for economic growth. It has been argued that a Dual Income Tax reform can alleviate some of these distortions. The Dual Income Tax potentially has influence on output growth through increased allocative efficiency of capital and increased saving and investment. The long run impact of a Dual Income Tax reform is studied in a neoclassical growth model with endogenous labor supply. In this framework, changes in Tax rates in line with Dual Income Taxation causes growth in excess of the equilibrium growth rate. The effect of Dual Income Tax systems on economic growth is analyzed empirically by estimating a reduced form macroeconometric relation using aggregate data for a number of OECD-countries. The results are consistent with previous studies in the field. The findings suggest that the Dual Income Tax has had a small positive effect on economic growth. When correcting for data on corporate Income Taxes this effect is reduced, suggesting a substantial amount of the effect of Dual Income Income Taxation on growth is driven by reductions in corporate Income Taxes

Hakan Selin - One of the best experts on this subject based on the ideXlab platform.

  • Income shifting within a Dual Income Tax system evidence from the finnish Tax reform of 1993
    The Scandinavian Journal of Economics, 2011
    Co-Authors: Jukka Pirttila, Hakan Selin
    Abstract:

    Dual Income Tax systems can suffer from Income that shifts from progressively Taxed labour Income to capital Income, which is Taxed at a lower, flat rate. This paper empirically examines the 1993 Finnish Dual Income Tax reform, which radically reduced the marginal Tax rates on capital Income for some, but not all, Taxpayers. We measure how overall Taxable Income and the relative shares of capital Income and labour Income reacted to the reform. We find that the reform led to a small positive impact on overall Taxable Income, but part of the positive response was probably offset by Income shifting among the self-employed.

Dual Income Tax - 15 days free trial to Access Experts & Abstracts